perjantai 30. tammikuuta 2015

JA TROLLIT NE TROLLAA




Kaikki kiltit -60-luvulla ruotsinkieltä lukeneet koulukkaat muistavat ruotsinkirjasta runon:
Kolme pientä trollia


Tre små troll leker med en boll, bollen är av guld och drollerna heter Trip, Trap och Trul. (Kolme pientä trollia leikkii palleilla, pallit on kultaa ja trollit ovat nimeltään Trip, Trap ja Trul)


Sen sijaan tuhmat -60-luvun koulupojat – kuten mm. Ensio Olut – muistavat ruotsintunneilta vain tämän luultavasti lääkärileikeistä kertovan runon:


Ulla knullar Gunnar små, lilla Barbro tittar på. Knulla, knulla lilla Ulla och lilla Ulla knullar!” (juttu lienee jo vanhentunut, koska suomennosta ei tiettävästi enää ole saatavilla)


Tuo ensimmäinen runo kertoo vanhan hyvän ajan hyvistä trolleista – ajasta ennen internettiä, jolloin trollit ne vaan leikkivät kultaisella pallolla ja toinen runo kertoo  no niin  Ullasta, jonka ikä ei käy runosta selville, sekä joko alaikäisestä tai sitten lyhytkasvuisesta Gunnarista.


Älä ruoki trollia!
Nykytrollit eivät leiki pallolla, vaan toimivat Putinin palkollisina internetissä, ovat venäläisiä tai venäläismielistelijöitä ja Isänmaansa pettureita monesta maasta – kuten esimerkiksi tämä ”suomalainen” dosentti Johan Bäckman, joka on lausunut mm. seuraavaa: "Miksi natsit tuhosivat juutalaisia? - Koska he nauttivat siitä. Miksi suomalaiset ryöstävät venäläisiltä naisilta lapsia ja kiduttavat näitä sitten keskitysleireissä? - Koska he pitävät siitä." (Ensio Olut ihan itse on kääntänyt tämän, kuten kaiken muunkin tässä jutussa vinolla kirjoitetun suraan venäjänkielestä) – yrittävät levittää keskustelupalstoilla Suomen kansan keskuuteen disinformaatiota. Venäjällä yksinkertaisen kansan keskuudessa tuollainen propaganda menee ehkä vielä läpi, mutta ei Suomessa.


Kun Putin sitten tämän vuoden syksynä – siis ennen joulua – keikahtaa alas valtaistuimeltaan, miten käy näiden tällaisten bäckmannien? Mihin he menevät, Pohjois-Koreaanko – eivät ainakaan Krimille, koska Krim ei ole edes Venäjää vaan Venäjän miehittämä osa Ukrainaa – ehkä pingviinien joukkoon Etelänavalle, kun heillä ei ole missään ystävää, ei Isänmaata?


Trolliarmeija
Pietarissa toimii oikein trollien armeija, tai armeijakunta – vähän niin kuin tonttujen armeijakunta. Tip tap.


Nämä trollit ovat usein oikeista töistä Venäjän kansan kurjuuteen ja valtion perikatoon ajaneen Putinin suurvaltapolitiikan vuoksi työttömiksi jääneitä mierolaisia, tai muuten syrjäytyneitä nuoria, joita on helppo manipuloida. Nämä raasut sitten pienen, kylmän asuntonsa karun keittiöpöydän ääressä kirjoittelevat Putinin valhepropagandaa vuorokaudet ylt'ympäri ja päivät pääksytysten, jotta pystyisivät maksamaan julmalle vuokraisännälle hyperinflaation romahduttamilla ruplilla kiskurimaisen vuokransa ja muut välttämättömät kulut, kuten sähkön, sekä saisivat vielä hankittua päivittäisen kaalisoppa-annoksensa.
Putin-trolli


Entinen Kremlin bloggaaja, joka työskenteli trollausfirma International Research Ltd:n (Internet Issledovaniya Ogranicheno) internetorjana kertoi uutissivusto DP.ru:lle seuraavaa:


Trolli-peikko
Noin 250 ihmistä työskentelivät 12 tunnin vuoroissa, kirjoittivat blogeja 24/7, työskentelivät pääasiassa Venäjän bloggausalusta Livejournanille ja Facebookkiin sekä Vkontakte -sosiaaliseen verkostoon.Tämä on koko homman juoni: jotkut kirjoittavat viestejä ja toiset kommentoivat niitä. Useimmiten he kommentoivat toinen toisiaan, jotta voidaan näyttää korkeaa lukijamäärää. Laulu on aina sama: Putin on hyvä, oikein hyvä, Ukrainan presidentti Petro Poroshenko on huono, oikein huono ja Obama on vaan ruma neekeri.”


Rölli-peikko ei ole trolli
Aptrollia, aptrollia, syö rosollia ja juo kuumaa kuravettä päälle! Ensio Oluthan trollasi tässä nyt teitä lukijoita vallan! Huomasitteko? Eihän Ensio Olut - vaikka melko monta asiaa osaakin - nyt sentään venäjänkieltä osaa eikä ymmärrä.



Täällä kotkalaisessa – tarkemmin karhulalaisessa – tosielämässä on kierrellyt tässä viikolla ihmisten ovilla ihkaelävä trolli väittäen, eli trollaten olevansa terveystarkastaja, mitä hän ei suinkaan ollut; hän oli trolli. Ensio Olut selvitti valetereystarkastajan henkilöllisyyden ihan tuosta vain.

Kaakkois-Suomen mediat kirjoittivat valeterveystarkastajasta seuraavaa:


Karhulan valeterveystarkastaja.
Ei pidä katsoa naamaa,
ei vaatetusta; tässähän 
on tranvestiitti Putin 
Hitler-naamari
naamallaan
Kotkassa on tehty havaintoja naishenkilöstä, joka on esittäytynyt terveystarkastajaksi ja on pyrkinyt asuntoihin sisälle.
Nainen on kiertänyt ovelta ovelle -periaatteella kerrostalossa Karhulassa ja kertonut tarkastavansa asuntojen terveydellisiä olosuhteita.
Hän on perehtynyt asiaan ja lukenut aiheesta, sillä hän on käyttänyt oikeita termejä. Vaikuttaa siltä, että kyseessä ei ole päähänpisto, arvioi Kotkan kaupungin ympäristöterveyssuunnittelija Kimmo Ilonen.
Kaupungin ympäristökeskus kuuli valeterveystarkastajasta talon isännöitsijältä, johon puolestaan oli ottanut yhteyttä eräs talon asukas.
Meidän tietojemme mukaan naista ei ole päästetty sisään. On varmaankin oudoksuttu sitä, että viranomainen pyrkii asuntoon ilmoittamatta etukäteen.
Valeterveystarkastajan aikeista ei ole tietoa.
Oikea terveystarkastaja



  – Poliisi saa arvioida sitä. Itselleni tulee ensimmäisenä mieleen, että näpistely tai muu ollut mielessä.
Kotkan ympäristökeskus muistuttaa, että oikea terveystarkastaja ei tule tarkastamaan asuntoa ennalta sopimatta vaan tarkastus tehdään lähes poikkeuksetta asukkaan pyynnöstä.
Tarkastukselle pyydetään myös isännöitsijä, jos asukas ei itse ole kiinteistön omistaja. Terveystarkastajalla on valokuvalla varustettu virkakortti, jonka tarkastaja esittää pyynnöstä.
Terveystarkastajan henkilöllisyyden voi selvittää Kotkan ympäristökeskuksesta (p. 05 234 4810). Asiasta on syytä ilmoittaa myös poliisille.”



Tästä valeterveystarkastajan touhuilusta tulee Ensio Oluelle mieleen oitis ja 

eittämättä valelääketieteen valetohtori Olli Valevaara.


 Gynekologin hoitopöytä,
jossa on ne jalkakahvat
Valelääketieteen valetohtori Olli Valevaara piti päävalevastaanottonsa ohessa yksityistä valegynekologin valevastaanottoa; oli hommannut oikein hoitopöydän, jossa on - kuten valegynegologi Olli Valevaara itse sanoo - "ne jalkakahvat ja kaikki".


Tulipa sitten kerran Olli Valevaaran valevastaanotolle tämä Pimpo-Pirjo; upea mimmi muuten.


    - Yläruumis paljaaksi, komensi valegynekologi Olli Valevaara, ja Pimpo-Pirjo heitti paidan ja ritsikat pois. Kun ritsikat lähtivät Pimpo-Pirjon yltä, lensi Olli valevaaran valeammatillisuus nurkkaan ja Olli Valevaara alkoi kouria Pimpo-Pirjon tissejä.


    - Tietääkös neito, mitä minä nyt teen, valegynekologi Olli Valevaara tiedusti Pimpo-Pirjolta.


    - Uskoakseni nyt tohtori varmaan tutkii, onko minulla rintasyöpä.


    Pimpo-Pirjo
    - Housut pois ja hoitoon! Sitten selälleen tuohon hoitopöydälle, ja jalat noihin – mitä ne nyt on – no noihin kahvoihin, valegynekologi Olli Valevaara määräsi.


Kun Pimpo-Pirjo oli selällään hoitopöydällä, valegynekologi Olli Valevaara laski omat housunsa nilkkoihin ja alkoi jörniä Pimpo-Pirjoa.


    - Ja mitä neito arvelee, että mitä minä nyt teen?


    - Tohtori hommaa varmaan nyt itselleen sukupuoliherpestä; juuri sen herpeksen takiahan minä tänne vastaanotolle tulin.


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

KOLMOSSIVUN TYTTÖ


Stephanie Rahn


Lukutaitoinen – ainakin kuvienkatselutaitoinen  maailma ikään kuin kohahti, kun englantilaisessa The Sun -päivälehdessä 17. marraskuuta 1970 julkaistiin sivulla kolme kaikkien aikojen ensimmäisen kolmossivun tytön, saksalaisen alushoususillaan tuohon aikaan vallan mielellään esiintyneen glamourmallin Stephanie Rahnin tissikuva. Stephanien jälkeen on The Sunin kolmannella sivulla poseerannut kaiken kansan iloksi tissit paljaana jo kohta 10.000 typyä.




Kaikkien aikojen ihka 
ensimmäinen Playboy
Tällaista soft core -pornografiaa eli ns. pehmopornoa pidettiin täällä Suomessa vielä kuusikymmenluvullakin – ja kaiken maailman tiukkanutturaisten kukkahattutätien ja -setien , sun muiden omasta mielestään muita korkeampien siveystuomareiden mielestä yhä vielä tänäänkin – sukupuolisiveellisyyttä loukkaavana, vaikka esimerkiksi Playboy -lehden ensinumeron – joskaan ei vielä vallan kannessa, mutta muilla lehden sivuilla monessa kuvassa – oli jo vuonna 1953 keikistänyt Norma Jeane Mortenson, paremmin tunnettu peitenimellä Marilyn Monroe, ilkialastomana.

Kolmossivullakin Marilyn Playboy numero 1:ssä tissit paljaana oli, ja oli ilman pikkupöksyjäkin vallan, siltikään kukaan ei ostanut Playboyn kautta aikain ensimmäistä numeroa Marilynin tautta, vaan lehdessä olleiden erittäin mielenkiintoisten artikkelien takia.


Samantha Fox
Iltalehti ja Kauppaehti alkoivat Brittien esimerkin mukaisesti myös julkaista 3-sivullaan aistikkaita kuvia vähäpukeisista tytöistä kahdeksankymmenluvulla; näistä tunnetuin ainakin täällä meillä oli isotissinen Samantha Fox. Sittemmin Iltalehti siirsi tyttökuvat lehden loppusivuille ja nimesi ne ”Iltatytöiksi”.


Pin-uppi
Kolmossivun tytöt ovat ilmiönä sukua aiempien vuosikymmenten pin-up -tytöille, mutta seksuaalisesti ne ovat pin-uppeja rohkeampia. Nämä nuorten miesten ylvästä taistelutahtoa yhä tänäänkin iloisesti silkkisissä pikkuhousuissaan, saumasukissaan ja sukkanauhoissaan kohentavat pin-upat olivat taka-aikoina amerikkalaisten taitavien kuvataiteilijoiden, kuten Gil Elvgren, taidokkaasti taiteilemia taideteoksia; -50-luvun Jallu-lehdessä tissikuvat olivat tosin huonojen ja halpojen taiteilijoiden huonosti piirtämiä ja piirroshenkilöille oli Jallussa melkein aina – ainakin Ensio Olut muistaa näin – piirretty kaiken päälle kuin ihan vaan ilkeyksissään ja meidän silloisten pikkupoikien – nykyisin kai sanottaisiin ”esiteinien” – kiusaksi tissiliivit tissien päälle.

On maailman ihme ja kumma, että kukaan yleensäkään on koskaan ostanut Jallu-lehteä; eihän Jallussa ole ollut edes mielenkiintoisia artikkeleita, ei koskaan! Ensio Olut on lukenut kaikkien Jallujen kaikki artikkelit ja voi valalla vannoa, etteivät ne todellakaan ole mielenkiintoisia!


The Sunin etusivu
22. tammikuuta 2015
Tänä vuonna 2015 nyt tammikuussa englantilaisten topless-kuvien julkaisua vastustaneen vetoomuksen yli 217.000 allekirjoittajaa ehti iloita muutaman päivän ajan, kun Britannian ostetuin iltapäivälehti näytti taipuneen paineen alla. Torstaina 22. tammikuuta Britannian ostetuin iltapäivälehti The Sun veti kuitenkin maton kampanjoijien alta ja alkoi taas julkaista tissikuvia otsikoiden: ”THEY’RE baaaack! And they are bigger and bustier than ever.” Eli: ”He ovat palaaaanneet! Ja he ovat suurempia ja isotissisempiä kuin koskaan!”

    - Viitaten viimeaikaiseen uutisointiin kaikissa muissa tiedotusvälineissä, haluamme tehdä selväksi, että tämä on kolmossivu ja tässä on kuva Bournemouthista kotoisin olevasta 22-vuotiaasta Nicolesta. Haluamme pyytää anteeksi kaikkien niiden journalistien puolesta, jotka ovat kuluttaneet kaksi viime päivää meistä puhumiseen ja kirjoittamiseen, The Sun ilakoi.

Partiolippukunta
"Kotkan Laivatytöt"
Nakutytön poistamiseksi tuon Britannian ostetuimman iltapäivälehden sivulta on kampanjoitu vuosikymmeniä, mutta lehti on pitänyt tiukasti kiinni myyntivaltistaan. Viimeisimpänä vastustajana The Sunin kolmossivua vastaan nousi vuonna 2012 perustettu No More Page 3 -kampanja. Kampanja on yhdistänyt vastustajat laajalla rintamalla aina partiotytöistä ay-johtajiin.


1980-luvulla The Sun yritti lepytellä naisten esineellistämistä vastustavien mieliä julkaisemalla sivulla seitsemän seiskasivun paljasrintaisia poikakuvia. Yritys oli heti alkuunsa tuhoon tuomittu.


Jutta Iltalehden
keskiaukeamalla
Ja onhan Iltalehtikin täällä Suomessa yrittänyt lepytellä Iltatyttöä ja naisten esineellistämistä vastustavia lukijoitaan julkaisemalla milloin Iltapoika-kuvia ja jopa keskiaukeamallaan Sos.Dem.-puolueen vastavalitun, nyt entisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen verkkosukkahousukuvan. Kumpikaan ei sytyttänyt ainakaan Ensio Olutta – paitsi Jutta. No, Ensi Oluthan syttyy aina, kun vaan hameen helma missä heilahtaa.


Jihadistien
kolmossivun
tyttö n:o 5
The Sun on yrittänyt järjestää lukijoilleen myös lukijoiden itsensä valitsemien virtuaalisten jalkapallojoukkueiden välisiä pelaamiskilpailuja, joiden voittajille luvattiin palkinnoiksi vapaavalintainen 3-sivun tyttö. Tosin vaan illallisseuraksi, mutta kuitenkin.



Vaan kuka sen olisi kieltänyt, jos vaikka 3-sivun tyttö olisi antanut hyvän ruoan päälle voittajan vaikka ”lotota”! Britannian mainoskieltoviranomainen kuitenkin kielsi koko kilpailun järjestämisen.


Lotto-tyttö
vyö kireällä



Niin, nuoremmille siitä ”lottoamisesta”. Ammoisella -70-luvulla Oy Veikkaus Ab markkinoi silloista uutuuspeliään Lottoa minihameisella Lotto-tytöllä, Hilkka Kotamäellä, jolla roikkui Lottovyö alun perin niin alhaalla, eli juuri sen strategisen paikan päällä, että me pojankollit aloimme tietenkin kutsua sitä paikkaa ”lotoksi” ja sitä myötä myös siellä tapahtuvaa aktiivitoimintaa ”lottoamiseksi”. Niinpä Lotto-tyttö sitten kiristi vyönsä ylemmäs.


Tuostapa mieleen, että tuohon aikaan Ensio Olutkin yritti muutaman kerran päästä ”lottoamaan” tarjoamalla neidolle illallista. Eritoten kristallinkirkkaana, kuin kylmänviileänhuurteinen ruokaryyppy, piirtyy mieleen Ensio Oluen ja Plondi-Riitan ensitapaaminen.
Heinolan Hovi palaa
tässä vallan poroksi


Oli kesä 1970-luvun alkupuolella ja tapahtumapaikkana oli – ei Jacksonville Down – vaan sittemmin vuonna 1978 tuusannuuskaksi räjähtäneen ja vallan poroksi palaneen Hotelli Heinolan Hovin ravintola.


Supliikkimiehenä Ensio Olut tilasi tytölle ja itselleen, kummallekin silloin niin muotiruokaa olleet lankkupihvit normaalein ruokajuomin. Plondi-Riitta kuitenkin esteli tilaamasta hänelle normaaleita ruokajuomia kertoen, että hänellä menee tuo alkoholi aina suoraan reisiin.

Plondi-Riitta
reidet yhdessä




    - Miten niin, turpoavatko ne, Ensio Olut hämmästeli.


    - Ei, vaan kun ne eivät sitten meinaa millään pysyä yhdessä.





keskiviikko 14. tammikuuta 2015

RUSAKOT HITTOON!



Eilissäpäivänä ainakin Ensio Olut sai lukea YLE:n verkkosivuilta seuraavan uutisen:


Rusakkoja
Häirikkörusakot metsästettävä ennen kevättä


Viljelyksiä vahingoittavat rusakot on metsästettävä ennen kevättä, kehottaa Suomen Riistakeskus. Rusakot ovat aiheuttaneet vahinkoja erityisesti puutarhoissa ja erikoisviljelmillä.

Rusakot eli peltojänikset ovat iskeneet erityisesti puutarhaviljelmillä. Esimerkiksi Jyväskylän Viherlandia on kärsinyt rusakko-invaasiosta. Viherlandia sijaitsee taajama-alueella, joten tuliaseita ei voi käyttää.

  • Muutama vuosi sitten Viherlandiassa rusakoita metsästettiin jousiaseella. Toinen paikka, missä ongelmia on ollut on Mustankorkean kaatopaikan pajuviljelmä. Siellä saa jo käyttää ampuma-asetta, sanoo riistapäällikkö Jukka Purhonen Suomen Riistakeskus Keski-Suomesta.

Ensio Olut kotkaantuneena luontoerikoisasiantuntijana - erityisesti pupuihin perehtyneenä - jos kuka, tietää, että rusakot (Lepus europaeus) – eritoten urospuoliset rusakot (Lepus europaeus masculinum) ovat kaiken kaikkiaan ja vasiten kovin hankalaa sakkia - nehän ovat alunalkujaan tulleet maahanmuuttajina Länsi-Aasian aroilta Suomeen.
Metsäjänistypy


Varsikin keväällä kiima-aikaan. Silloin ne tapellarähinöivät keskenään, ja ne saattavat viedä esimerkiksi metsäjäniksiltä jopa muijat!





 
Näin todella tapahtuu, koska 1) rusakkosällit ovat isompia, kuin metsäjänispojat, 2) ne kuuluvat kumpikin laji jäniseläimiin, 3) ovat keväällä usein tummempia, kuin kuin metsäjäniskollit, jotka eivät ehkä ole vielä ehtineet vaihtaa pois valkoista talviturkkiaan, kun sitä vastoin rusakot ovat brunetteja ympäri vuoden, ja Suomen blondijänistytöt kun tykkäävät jostain kumman syystä etelämaisen tummista pojista, ja sitten vielä 4) rusakkonaaras on koirasta kookkaampi ja saattaa näinollen vetää rusakkokoirasta turpiin, jos ei vaan kiinnosta!


Hunajapupu
Suklaapupu. 
No niin, ja perse
taas hajalla!
Ja jos ei edes metsäjänistypy ole antanut, niin – ikuinen opportunisti kun on – on rusakkopoju tiettävästi yrittänyt iskeä hunajapupujakin vallan! Ja koska hunajapuput eivät sentään millekään peltojänikselle anna, niin viimeisenä konstinaan on rusakko sitten tehnyt temput puolustuskyvyttömälle suklaapupulle. Ja tietäähän tuon, miten siinä sitten on käynyt, eihän sitä suklaapupun perse ole sellaista kestänyt, ja milläs sitten paikkaat suklaapupun pyllyn, et sitten niin millään!


Näistä jänisasioista mieleen, Ensio Oluella oli ennen muuttoaan Kotkaan koira, dobermanni Santtu, täydeltä kennelliiton nimeltään komeasti Dividean Said von Mammerstein. Silloiset naapurit muistavat varmaan Santun, kaikkien kaverin; rosvojen ja ryöväreidenkin kai, jos olisivat uskaltaneet pihaan tulla.


Eihän Santusta mitään kotikoiraa pitänyt tulla, vaan Vääksyn Betoni Oy:n - jonka toimitusjohtajana ym. Ensio Olut tuolloin toimi - betoniaseman toimisto- ja hallivahti. Mutta kun se ressu oli niin lälly, että jos jossakin vähän outo rapsahti, niin se olisi mennyt pöydän alle piiloon, jos olisi uskaltanut.
Santtu


Kotikoirahan Santusta sitten tuli. Ja kaikkiruokainen jätemylly - vähän kuin vuohi - vihannekset menivät, jos ne tulivat isännän lautasen kautta; paitsi tuorekrukku ja tomaatti, ne Santtu jätti. Muovit ja isommat peltipurkit kuitenkin piti muistaa ottaa pois ruokakupista ennen kuin päästi Santun syömään, muuten Santtu olisi kai pistänyt nekin poskeensa, ja vieläpä hyvällä halulla.


Mutta viisas koira se Santtu oli; sille piti oikein antaa vaihtoehtoja, että se sai sitten niistä ihan itse valita. Esimerkiksi, kun sille sanoi, että tule tänne, tai ole sitten siellä, se yleensä oli sitten siellä.


Niin, siihen jänishommaan. Mikään metsästyskoirahan dobberi ei ole, eikä aja elävää riistaa; ei Santtukaan. Kaavoitusinsinööri Jokiahokin, jota Santtu innokkaasti retuutti pitkin pihaa, oli oikeasti vain vanha nahkainen lenkkitossu.


Eläviä siilejä Santtu kyllä kanniskeli suussaan, mutta se piti kai niitä paremminkin palloina, kuin saaliina, ja kieritteli vaan niitä, jos silmä vältti, kuistin luiskaa pitkin alas.


Ai niin, pyydystihän Santtu - ja suurella halulla söi - kuistin pelargonioista ihka eläviä kimalaisia, mutta kimalaiset eivät nyt kai ole mitään suurriistaa, joten niitä ei lasketa, välkkä ne ovatkin eläviä.


Kerran sitten kun se eräänä kesäisenä perjantai-iltana oli taas onnistunut katkaisemaan vaijerihihnansa, joka muuten oli TIR-vaijeria, vaijeria, jolla rekan ja täysperävaununkin pressua paikallaan pitävät kapellit sidotaan kiinni runkoon, tiedättehän, joten ei mitään kovin heppoista narua – tämä on siis se vaijeri, jonka toisessa päässä on varsinaista juoksuvaijeria pitkin juokseva pylpyrä ja toisessa päässä on sitten se koira – ja päässyt käymään omilla teillään.

Pupuna Tupuna
Kun Ensio Olut sitten huomasi koiran karanneen, niin eikös tämä jo tulla reuhua pihaan töpöhäntä innosta vipattaen kuollut kani hampaissaan. Tietenkin Ensio Olut tunnisti kanin kadun toisella puolella asuvan nuorenparin lasten luppakorvaiseksi lemmikiksi Pupuna Tupunaksi. Kekseliäs nimenvalinta muuten, eikö vain?


Ensio Olut otti kuolleen kanin pois koiralta – onneksi Santtu ei ollut osannut tehdä Pupuna Tupunalle muuta, kuin vähän retuuttaa, joten Ensio Olut – laitettuaan Santulle uuden vaijerihihnan, niitä täytyi olla aina muutama varalla, ja nuhdeltuaan koiraa vakavaan sävyyn – päätti pestä ja föönillä kuivata ryvettyneen kuolleen kanin, ja viedä anteeksipyydellen sen takaisin naapurille.


Havaittuaan, että naapurit eivät olleet kotona, Ensio Olut laittoi kanin takaisin pihahäkkiinsä arvellen, että naapurit tullessaan kotiin löytäisivät Pupuna Tupunan kuolleena häkistään, ja olettaisivat jänön kuolleen luonnollisen edesmenon kautta.


Sunnuntai-iltana sitten naapurit palasivat kotiinsa, niin naapurin isäntä kohta Ensio Oluelle ihmettelemään:

Tykkimäki
Me oltiin Kouvolassa sukuloimassa ja tietysti me käytiin lasten lohduksi Tykkimäen huvipuistossa, kun lapset niin kovin parkuivat Pupuna Tupunan kuolemista. Tuonne talon alapuolelle se haudattiin. Nyt joku sairasta huumoria harrastava vitsiniekka on kaivanut sen ylös, pessyt sen ja laittanut sen sitten takaisin häkkiinsä. Nyt lapset sitten parkuvat taas, ja meidän täytyy kai viedä ne ensi viikonloppuna lohdutukseksi Puuhamaahan!”

Ja tähän vielä eilisiä STT:n uutisia:


Saudiarabialainen uskonoppinut kielsi lumiukot

Lumiakka
SAUDIARABIA, Saudi-Arabian pohjoisosissa on viime päivinä nautittu harvinaisesta huvista, kun alueelle satoi lunta. Paikalliset asukkaat ovat rakentaneet lumesta ukkoja, akkoja ja kameleita.


Hauskanpito herätti kuitenkin uskonoppineen paheksunnan, kirjoittaa Gulf News -lehti. Mohammed Saleh Al Minjed linjasi fatwallaan, että ihmisten ja eläinten kuvien tekeminen on islamin vastaista.

Fatwaa levitettiin laajasti sosiaalisessa mediassa, ja se herätti vilkasta keskustelua. Kannattajat katsoivat, että lumiukkojen rakentelu on länsimaista hapatusta. Toiset ärtyivät kieltolinjasta.

  • Meillä on lunta vain muutaman päivän tai tunnin ajan ja aina joku haluaa viedä meiltä kaiken hauskan. Eihän meille jää kuin kahvinjuonti, kirjoitti bloggari Mishaal.


Merkinneekö tuo, että jokaisen jihadistin, islamilaisen fundamentalistin – al-qaidoja, isisksiä ja mitä niitä boko harameja nyt on – tulee maailmanlaajuisesti tappaman ja virtaan heittämän jokainen löytämänsä lumiukko ja -akka.
Nämä eivät varmaankaan ole
neitseitä, eikä näitä ole
neljääkymmentäkään.
Ensio Olut ei kuitenkaan löytänyt
muuta otsakkeeseen
sopivaa kuvaa


Ja jos tällainen fundamentalisti paleltuu kuoliaaksi lumiukkoja etsiessään ja murhatessaan, tai menehtyy jäätyään murhaamansa lumiukon tai vaikkapa aura-auton alle, niin tuleeko hänestä silloin marttyyri, joka pääsee oikopäätä Paratiisiin ja saa siellä urotyöstään palkkioksi neljäkymmentä neitsettä.



Vai oliko niitä peräti kahdeksankymmentä?

torstai 1. tammikuuta 2015

TASAVALLAN ENSIO OLUEN UUDENVUODENPUHE



Tasavallan
Ensio Olut, eli
Mallasjuoman
B-ykköspilsu
Kansalaiset, medböjare, eikusiistoi medborgare, nu Republikens Det Första Öl betalar, eikusiis talar.


Tämäkin vuosi – kuten kaikki edellisetkin – tuo eteemme runsain mitoin useita pettymyksiä. Mutta myös pieniä ilon hetkä – vaikka ihan vaan sellaisia pienen pieniä. Repikäämme kaikki riemu irti näistä ohi kiitävistä hetkistä!


Esimerkiksi, että kun esimerkiksi entisen esimiehen on jäätävä vihdoin eläkkeelle, koska hänelle ei ole enää työnantajalla – tässä tapauksessa ihan vaan esimerkiksi tässä esimerkkinä vaan, sanotaan tässä nyt esimerkisi, että esimerkiksi Kotkan kaupungilla – ole enää esittää edes minkäänlaisia, pienimpiäkään turhia tehtäviä. Voi, mikä rajaton riemu repeääkään niissä lähtiäiskahvituksissa! Ensio Olut ei niihin kahvituksiin tietenkään osallistu, koska on jäänyt jo vuosia sitten omalle eläkkeelleen omista, pienistä turhanaikaista, mitäänsanomattomista toimistaan. Entinen työnantajahan unohtaa eläkkeelle jääneen jo - jos ei ihan vielä huomenna - niin viimeistään ylihuomenna.


Tosin Ensio Olut oli ollut ennen kaupungin hommiin tuloaan vuosikymmenet ihan oikeissakin töissä.


Jos kuitenkin on niin, että tämäkään vuosi ei anna mitään aihetta iloon, tahikka sitten onneen, niin ainahan voi palata ajatuksissaan menneisyyteesä. Muun muassa Ensi Oluella – kuten lähes kaikilla muillakin – on menneisyys, jota muistella.


Palataanpa nyt vaikka ihan aikojen alkuun, eli -50-luvulle Vääksyyn, alakansankoulun ensimmäiselle luokalle.


Vääksyn "Iso koulu", opinahjo, jossa
Ensio Oluekin pää kuumennettiin niin
,
että sinne sai taottua opin alkeet
Ja voi sitä onnea, kun sai pitää hetken aikaa Maaritia – vai oliko se sittenkin Sirpa – tietenkin salaa muilta pojilta, vaivihkaa kädestä. Mutta julkisesti ei nippanappa seitsenvuotias poika tietenkään voinut tykätä tytöistä. Kyllähän siitä joka tapauksessa lällättelyä seurasi, koska joku oli sen kädestäpidon kuitenkin nähnyt, että ”lällän lällän lää, toi tykkää tytöistä”, mutta sisimmässään – vaikka julkisesti sen kielsikin – Ensio Olut oli onnesta vallan mykkyrällä, ”mä oon saanu, ja ennen muuta, uskaltanu pitää tyttöä ihan kädestä!”


Tuon jälkeen Ensio Oluen naissuhteet ovatkin olleen useimmiten pelkkää skeidaa.


Solihveri
Paitsi tietenkin teini-iässä, keskikouluaikaan, Kaija, jonka luokse Särkijärvelle lavatansseihin Ensio Olut ajoi Solifer Export -mopollaan kahden lossin taa nelisenkymmentä kilometriä! Se oli sitä juuri oikeaa rakkautta vilpittömimmillään, ilman taka-ajatuksia! Myöhemmin oli aina sitten muutkin kujeet mielessä.


Miten tuosta tulikin mieleen eräs vanha Punahilkkasatu. Valitettavasti minun on kerrottava se taru londodiuminmurteella, koska suomeksi siinä ei ole mitään itua; siinä vaan Iso Paha Susi pistäisi Pikku Punisksen poskeensa pois. Sori, nyt siis ulkomaankieltä:


Little Red Riding Hood and the Big Bad Wolf



Little Red Riding Hood was on her way to see her grandmother in the forest. Her mother warned her:
Punis


Don't walk through the forest, take the path, or else the Big Bad Wolf will catch you and suck your tits dry!”


Little Reddie started towards her grandmother's house but decided to take the shortcut through the forest anyway. The turtle stopped Little Red Riding Hood and warned her:


Turn back and use the path, because if the Big Bad Wolf finds you, he'll suck your tits dry!”


Little Reddie was almost there, so she kept going through the forest. Sure enough, the Big Bad Wolf jumps out of nowhere and tells her:


"Take off your shirt Little Red Riding Hood - I'm gonna suck your tits dry!!”.


Oh no you don't”, yells Little Reddie, as she pulls up her skirt, ”You're gonna eat me just like the story says!”




Nykäs-Matti
No, tuo nuoruusmuisteloista.


Nyt, näin vuoden taas vaihduttua, täytyy tietenkin tehdä Uudenvuodenlupauksia.


Aivan ensimmäiseksi Ensio Olut lupaa, että Matti Nykänen ei lopeta juopottelua; se on taivahan tosi se.


Sitten henkilökohtaisempiin lupauksiin.


Ensio Olut lupaa syödä tänä vuonna ainakin kymmenkertaisen määrän parsakaalia verrattuna männävuoteen. Tosin männävuonna Ensio Olut ei syönyt yhtään parsakaalia.


Marilyn ennen samppanjakylpyä...
Toisekseen Ensio Olut tänäkään vuonna ei suostu juomaan samppanjaa, koska on kerrottu Marilyn Monroen kylpeneen siinä. Näin ollen samppanja maistunee ihan Marilynin vi... eikusiis hatulta ja varpaanväliltä. Ei niin, ettäkö Marilynin vi... eikusiistoi hattu tai varpaanvälikään maistuisi mitenkään huonolta, mutta alkoholijuomiin niiden maku ei ehkä aivan natsaa.


ja Marilyn kylvyn
jälkeen
Muuta ei Ensio Olut lupaa, että jotkut tyhmemmät saisivat tämänkin jälkeen pitää tuon perin oudon harhaluulonsa, että Ensio Olut olisi muka viisas mies.


Tuo ns. “viisaus” ei tietenkään pidä paikkaansa, miten taruhenkilö Ensio Olut – joka siis on vain tämän kirjoittajan pienessä päässään mielikuvitelema taruolento – voisi olla viisas.


Sitävastoin – kuten ainakin Asikkalassa sanotaan – ”Ja vitut”, sano Vatanen, mutta Vatanen olikin helvetin viisas mies!